Autodatan käyttö

Merkkivalinta

Tässä kaikki tarvittavat tiedot.. Ja sit muutamia mitä olen itse käyttänyt

Tekniset arvot

Huoltokuvat

Vianetsintäkaaviot

Käsivaihteistojen ja voimansiirtojärjestelmien perusteet

Yleistä

Peruskäsitteet

Newtonin lain mukaan voima [F] on yhtä suuri kuin massa [m] kerrottuna kiihdytyksellä [a]:

F = m x a

Voiman mittayksikkö on newton [N]

Vääntömomentti [M] saadaan kertomalla voima [F] vipuvarrella [r]
M = F x r

Teho [P] määritetään voiman [F] ja matkan [s] suhteena aikaan [t].

Se voidaan myös laskea vääntömomenttia [M] ja pyörintänopeutta [n] käyttämällä

Voimankulku = moottori -> kytkin -> vaihteisto -> vetopyörästö ja tasauspyörästö -> vetoakselit -> vetävät pyörät (reitti, jonka kautta moottorin tuottama käyttövoima välittyy)

Paine [p] määritetään voiman [F] suhteena pinta-alaan [A]: p = F / A
Yksikkö on Bar

Suljetussa hydraulijärjestelmässä vallitsee kaikkialla sama paine [p]. Jos järjestelmään asennetaan kaksi mäntää, niille pätee voiman [F] ja pinta-alan [A] suhde

Kiinteä liitos aikaansaadaan, kun esim. kahta kappaletta puristetaan yhteen niin lujasti, että ne eivät kitkavoimien vuoksi enää pysty siirtymään toisiinsa nähden

Jos kiila sovitetaan kahteen osaan sillä tavalla, että siihen kohdistuu leikkausrasituksia voimansiirron aikana, liitos on muotoliitos

Voimansiirto

Kytkin

Kytkin on kohta, jossa voimankulku voidaan katkaista. Pääasiassa käytetään kitkakytkimiä.

Kytkinlevy on päällystetty kitkamateriaalilla. Jousivoima puristaa kytkinlevyä kitkapintojen välissä, jolloin vääntömomentti välittyy moottorilta vaihteistolle.

Vaihteisto

Eri vaihteita valittaessa vaihteistossa kytketään eri välityssuhteessa olevia hammaspyöräpareja. Eri välityssuhteiden ansiosta voidaan sovittaa ajonopeutta muuttamalla moottorin pyörintänopeutta ja vääntömomenttia sekä vaihtaa pyörimissuunta peruutusvaihdetta varten. Yleisimmin käytetty vaihteistotyyppi on käsivaihteisto.

Nivelakselit

Nivelakselien tehtävä on välittää voima vaihteistolta takavetopyörästölle

Vetopyörästö

Vetopyörästö on kiinteävälityksinen alennusvaihde ja suurentaa siten välitettävää vääntömomenttia.

Tasauspyörästö

Tasauspyörästö jakaa vetovoiman tasaisesti vetäville pyörille.

Jakovaihteisto

Jakovaihteistot asennetaan voimankulun suunnassa vaihteiston jälkeen. Jakovaihteiston tehtävä on jakaa vetovoima etu- ja taka-akselille

Etuveto

Moottori, kytkin, vaihteisto vetopyörästön ja tasauspyörästön kanssa on kytketty yhteen etukäyttöaggregaattiin.

Takaveto

Tavallisessa takavetojärjestelmässä moottori, kytkin ja vaihteisto on auton etuosassa. Vetovoima siirretään takavetopyörästölle nivelakselin kautta.

Neliveto

Nelipyörävetojärjestelmä perustuu takapyörävetojärjestelmään, mutta vaihteiston ja nivelakselin välille on kytketty jakovaihteisto. 

Kytkin

Tehtävät: 

-Välittää moottorin vääntömomentti vaihteistolle 
-Mahdollistaa auton liikkeellelähtö
-Keskeyttää moottorin ja vaihteiston välinen voimaa siirtävä yhteys vaihteiden kytkemisen ajaksi
-Vaimentaa vääntövärähtelyjä 
-Suojata moottoria ja voimansiirron osia ylikuormittumiselta

Kytkimen käyttömekanismi

Kytkimen käyttölaitteen täytyy vahvistaa polkimen painamisvoimaa ja välittää voima kytkimen painelaakeriin. Vauhtipyörä kannattaa kytkintä ja välittää moottorin vääntömomentin eteenpäin.

Mekaaninen kytkimen käyttömekanismi

Vaijerikäytössä polkimen liike välitetään teräsvaijerilla kytkimen irrotusvipuun ja painelaakeriin, jolloin kytkintä käytetään.

Hydraulinen kytkimen käyttömekanismi

Pääsylinteri tuottaa hydraulijärjestelmän tarvitsema nestepaine. Työsylinteri johtaa pääsylinterin tuottama nestepaine käyttövoimaksi kytkimen painelaakerille.

Levyjousikytkin

Vauhtipyörän ja kytkinlevyn kanssa kytkimen painelevy muodostaa kitkajärjestelmän.

Kytkinlevy

Kytkinlevyn tehtävä on välittää moottorin vääntömomentti vauhtipyörästä ja painelevystä vaihteistoon, kitkapäällyste on yleensä kiinnitetty jousitetusti.

Kytkimen irrotusvipu

Kytkimen irrotusvivun tehtävä on keskeyttää voimankulku moottorin ja vaihteiston välillä. Kytkimen irrotusvipua käytetään kytkinjärjestelmissä kytkimen painelaakerin siirtämiseen.

Kytkimen painelaakeri

Kytkimen painelaakeri välittää irrotusvoiman pyörivälle kytkimelle.

Vauhtipyörä

Vauhtipyörä varastoi osan työtahdin aikaisesta liike-energiasta. Vauhtipyörä varmistaa kampiakselin tasaisen pyörimisen. Vauhtipyörään on kiinnitetty kytkin.

Kaksimassavauhtipyörä

Tavallinen vauhtipyörämassa on jaettu ensiömassaan (kampikoneisto, ensiövauhtipyörä) ja toisiomassaan (toisiovauhtipyörä, kytkin).

Perusteet

Tehtävä

Käsivaihteisto sijoitetaan auton voimansiirrossa kytkimen ja vetopyörästön väliin.

Vaihteistokotelo

Molempien kotelopuolikkaiden tehtävä on kannattaa pää-, sivu- ja valitsinakselit sekä kytkimen osat ja akselilaakerit.

Vaihteistokotelon tuuletus

Vaihteiston tuuletuksen tehtävä on tasata käytön aikana muodostuva ylipaine.

Vaihteensiirtomekanismi

Vaihteensiirtomekanismi vaihtaa kuljettajan vaihdevivulla valitseman, valitsin- ja kytkentävaijerin tai vaihteensiirtovivuston kautta välitetyn vaihteen.

Peruutusvalokytkin

Peruutusvalokytkin on yleensä asennettu vaihteistokoteloon ulkopuolelle, mutta sitä käytetään vaihteiston sisäpuolelta, esim. pääakseliin asennetulla tapilla.

Samalinjaisilla akseleilla toimiva vaihteisto

Samalinjaisilla akseleilla toimivia vaihteistoja asennetaan etumoottorilla ja takavedolla varustettuihin autoihin. Näissä vaihteistoissa on sisäänmenoakseli, ulostuloakseli ja sivuakseli.

Erilinjaisilla akseleilla toimiva vaihteisto

Erilinjaisilla akseleilla toimivia vaihteistoja asennetaan etumoottorilla ja etuvedolla tai takamoottorilla ja takavedolla varustettuihin autoihin. Näissä vaihteistoissa on sisäänmenoakseli ja ulostuloakseli.

Synkronointi

Synkronilaitteiden tehtävä on tasata siirtoholkin ja vapaasti pyörivän pyörän väliset pyörimisnopeuserot sekä tehdä vaihtamistapahtumasta hiljainen ja nopea.

Vaihteistoöljy

Vaihteistotyyppi ja vaihteistoon kohdistuvat rasitukset kaikissa käyttötilanteissa määräävät käytettävän vaihteistoöljyn laadun.

Hammaspyörät

Tehtävä ja toimintaperiaate

Akseleille asennetut hammaspyörät välittävät toisen akselin pyörintäliikkeen toiselle akselille.

Pyörintäsuunta

Kun kaksi hammaspyörää on hammastettu toisiinsa, ulostuleva pyörintäsuunta päinvastainen kuin sisäänmenevä pyörintäsuunta. Jos halutaan saada ulostuleva pyörintä suunta samaksi kuin sisäänmenevä pyörintäsuunta, täytyy lisätä välipyörä.

Muodot

Vaihteistoissa käytetään kolmentyyppisiä hammaspyöriä:

- Suorahampaisia lieriöhammaspyöriä

- Vinohampaisia lieriöhammaspyöriä

- Kartiohammaspyöriä

Lieriöhammaspyörät

Lieriöhammaspyöriä käytetään vääntömomenttien välitykseen.

Kartiohammaspyörät

Kartiohammaspyörät jakautuvat suorahampaisiin ja kierrehampaisiin. Kartiohammaspyöriä käytetään ennen kaikkea tasauspyörästöissä.

Välityssuhde

Välitys vastaa käytettävän hammaspyörän hammasmäärän suhdetta käyttävän hammaspyörän hammasmäärään.

Alennusvaihde

Alennusvaihteessa käyttävä hammaspyörä on pienempi kuin käytettävä hammaspyörä.

Synkronilaitteet

Yksinkertainen synkronointi

Synkronilaitteen tehtävänä on tasata pyörimisnopeudet vaihdehammaspyörän ja siirtoholkin välillä ja varmistaa vääntömomentin siirtäminen vaihdehammaspyörältä akselille vaihteen ollessa kytkettynä.

Osat

- Synkronirengas

- Synkroninapa
- Siirtoholkki
- Jousi
- Synkronisalvat
- Kuula

Vapaa-asento

Synkronisalvat pitävät siirtoholkin synkroninavalla, kun vaihdetta ei ole kytketty.

Esto- ja synkronointiasento

Vaihdetta kytkettäessä siirtohaarukka työntää siirtoholkkia kytkettävän vaihdehammaspyörän suuntaan.

Kytkentäasento

Vaihteistoakselin ja vaihdehammaspyörän välille on muodostettu yhteys.

Kaksinkertainen synkronointi

Kaksinkertaisessa synkronoinnissa vaihteensiirtoon tarvitaan vähemmän voimaa, kestävyys paranee ja vaihtomukavuus paranee alaspäin vaihdettaessa.

Toiminta

Synkronoinnin aikana siirtoholkki työntää ulompaa synkronirengasta synkronikartiolle ja synkronikartiota sisemmälle synkronirenkaalle.

3-akselinen vaihteisto

Yleistä

Samalinjaisilla akseleilla toimivia vaihteistoja nimitetään myös 3-akselisiksi vaihteistoiksi. Samalinjaisilla akseleilla toimivia vaihteistoja asennetaan autoihin, joissa on etumoottori ja takaveto.

Rakenne

Sisäänmeno- ja pääakseli ovat samalla linjalla.

Sisäänmenoakseli

Moottorin vääntömomentti välittyy sisäänmenoakselilta sivuakselille.

Sivuakseli

Sisäänmenoakseli käyttää sivuakselia, jonka avulla vääntömomentti välitetään kulloinkin kytketylle vaihdehammaspyörälle.

Pääakseli

Pääakseli on laakeroitu kytkimen puolella sisäänmenoakseliin ja vaihteiston puolella vaihteistokoteloon. Toiminta Vaihteenvalinta tapahtuu siirtämällä siirtoholkkeja sivuttaissuunnassa. Voimankulku vaihteistossa Samalinjaisilla akseleilla toimivissa vaihteistoissa voima siirtyy sisäänmenoakselilta sivuakselin kautta kulloinkin kytketylle vaihdehammaspyörälle ja siitä pääakselille. 2-akselinen vaihteisto Yleistä Erilinjaisilla akseleilla toimivassa vaihteistossa sisäänmeno- ja ulostuloakseli eivät ole samalla linjalla. Erilinjaisilla akseleilla toimivia vaihteistoja kutsutaan, myös nimellä 2-akselinen vaihteisto. Rakenne Voimaa välittävä kytkentä aikaansaadaan kullakin vaihteella siirtoholkkien avulla. Siirtoholkkeja käytetään kytkentävivulla, joka kytkee ne siirtohaarukan välityksellä. Sisäänmenoakseli Sisäänmenoakseli välittää moottorin vääntömomentin vaihteistoon. Ulostuloakseli Ulostuloakseli välittää moottorin vääntömomentin suoraan tasauspyörästölle. Toiminta Vaihteenvalinta tapahtuu siirtämällä siirtoholkkeja sivuttaissuunnassa. Voimankulku vaihteistossa Erilinjaisilla akseleilla toimivissa vaihteistoissa voima siirtyy sisäänmenoakselilta kytketyn vaihdehammaspyörän kautta ulostuloakselille. Nivelakselit Tehtävät - Välittää vääntömomentteja - Mahdollistaa kulmien muutokset - Sallia pituusmuutokset Rakenne Nivelakseli on tavallisesti asennettu ristinivelten avulla käsivaihteiston ja takavetopyörästön väliin sekä varustettu liukukappaleella ja tukilaakerilla. Toiminta Kulmamuutokset, joita tapahtuu ajon aikana, tasataan ristinivelien avulla. Ristinivel Nivelristi kytkee neulalaakerien välityksellä kaksi haarukkaa toisiinsa. Tätä liitosta voidaan taivuttaa enintään 25°. Tukilaakeri Tukilaakerit tukevat ja ohjaavat akselia, käytettään yleensä jos vaihteisto ja taka-akseli ovat kaukana toisistaan. Liukukappale Liukukappale vastaa nivelakselin sovittamisesta pituusmuutoksiin. Levynivel Levyniveliä käytetään pääosin voimansiirron värinän ja äänien vaimentamiseen. Etu- ja takavetoakselit Yleistä Etuvetoisissa autoissa vetoakselit asennetaan vaihteiston ja pyörännapojen väliin. Takavetoisissa, erillisjousitetuissa vetoakselit sijaitsevat takavetopyörästön ja pyörännapojen välissä. Vakionopeusnivelet Käytössä on seuraavia vakionopeusniveliä: - Liukuvat vakionopeusnivelet - Kiinteät vakionopeusnivelet - Kaksois nivelet Kolmionivelet Kolmionivelet ovat liukuvia vakionopeusniveliä, jotka sallivat enintään 55 mm:n pituussuuntaisen siirtymän ja samalla enintään 26°:n taivutuskulman. Kuulavakionopeusnivelet Sallivat enintään 45 mm:n pituussuuntaisen siirtymän ja samalla enintään 22°:n taivutuskulman. Kiinteät vakionopeusnivelet Kiinteät vakionopeusnivelet ovat kuulaniveliä, jotka eivät säädy pituussuunnassa mutta joita voidaan taivuttaa jopa 47°. Kaksois(risti)nivelet Kaksoisnivelet ovat ristiniveliä, jotka eivät säädy pituussuunnassa mutta joita voidaan taivuttaa jopa 50°. Väliakseli/laakerointi Estää pitkien vetoakselien aiheuttamat värinäongelmat. Vetävä taka-akseli ja tasauspyörästö Yleistä Takavetoisissa autoissa moottorin vääntömomentti välitetään vaihteistosta nivelakselin kautta vetopyörästöön ja pyörille. Tyypit - Puolikevennetty taka-akseli - Kevennetty taka-akseli - Erillisjousitus Puolikevennetty taka-akseli Puolikevennetyissä taka-akseleissa vetoakselit on asennettu toisella puolella vetopyörästöön. Kevennetty taka-akseli Kevennetyssä taka-akselissa pyörännapa on laakeroitu kahteen vastakkaiseen kartiolaakeriin. Erillisjousitus Akselipalkkia ei tarvita. Akselipalkin sijasta vetoakselit yhdistävät takavetopyörästön pyöriin. Takavetopyörästön tehtävät - Vähentää vaihteistolta tulevaa pyörintänopeutta - Kasvattaa vetomomentti noin nelinkertaiseksi - Välittää vääntömomentti vetäville pyörille Tasauspyörästö Osat: - Tasauspyörästökotelo - Pienet tasauspyörät - Isot tasauspyörät Tehtävät Vetävien pyörien pyörintänopeuksien erojen tasoitus. Vääntömomentin jakaminen tasaisesti vetäville pyörille. Kartiotasauspyörästö Kun ajaa suoraan eteenpäin molemmat pyörät ja vetoakselit pyörivät yhtä nopeasti. Kun ajaa kaarteeseen, kaarteen ulkopuolinen pyörä pyörii nopeammin kuin kaarteen sisäpuolinen pyörä. Jos pyörä luistaa auto ei pysty enää etenemään. Tasauspyörästön lukot Tasauspyörästö jakaa molemmille pyörille saman vääntömomentin. Poikittaislukon avulla enemmän vääntömomenttia välitetään pyörälle, jolla on parempi pito. Keskilukot toimivat samalla tavalla, mutta niiden tehtävä on vastata vääntömomentin jakamisesta akselien välillä. Kytkettävät tasauspyörästön lukot - Kytkettävät tasauspyörästön lukot - Automaattiset tasauspyörästön lukot Automaattiset tasauspyörästön lukot Automaattiset tasauspyörästön lukot aiheuttavat sen, että pyörintänopeuksien tasaus estetään automaattisesti. Nelivetojärjestelmät Yleiskuva Nelivetojärjestelmässä moottorin tuottama voima välitetään vaihteiston kautta jakovaihteistolle. Sen tehtävä on jakaa voima molemmille akseleille. Voimankulku Vääntömomentti jaetaan jakovaihteistotyypin mukaisesti tietyssä suhteessa (etuakseli : taka-akseli). Jakovaihteisto keskitasauspyörästöllä Jakopyörästö jakaa vaihteistolta tulevan vääntömomentin etu- ja takavetopyörästöille. Keskitasauspyörästö tasaa erisuuruiset pyörintänopeudet. Kartiohammaspyörästötyyppinen keskitasauspyörästö Tasaa vetävien pyörien pyörintänopeuserot. Jakaa vaihteistolta tulevan vääntömomentin aina puoliksi. Planeettavaihteistotyyppinen keskitasauspyörästö Planeettavaihteistotyyppinen keskitasauspyörästö jakaa vääntömomentin jatkuvasti samassa suhteessa etu- ja taka-akselin vetopyörästöille. Torsen-tasauspyörästö Enemmän vääntömomenttia välitetään vetävän akselin pyörille, joilla on parempi pito. Viskokytkin Viskokytkin jakaa vääntömomentin luiston mukaisesti etu- ja takavetopyörästölle, tasaa vetopyörästöjen erisuuruiset pyörintänopeudet ja toimii luiston mukaisesti automaattisena tasauspyörästön lukkona. Etuvetopyörästö Etuvetopyörästön rakenne ja toiminta vastaavat tavallista vetopyörästöä. Takavetopyörästö viskolukolla Viskolukolla varustetun takavetopyörästön rakenne ja toiminta vastaavat tavallista takavetopyörästöä.

AutoFuturin käyttö

Harjoiteltiin autoFuturin käyttöä

Ensiksi valittiin uusi määräys tai F12

Sitten valittiin asiakastiedot. Etsitään tai tehdään uudet

Ja sitten sama auton tiedoille

Lopuksi tehdään selvitys, että mitä autolle on tehty ja mitä on vaihdettu. Tuotteiden kohdalle laitetaan mitä on käytetty hallissa, jos on ollut esimerkiksi pakkasnestettä hallissa ja sitä laitetaan autoon. Muuten vain varastonhoitaja kirjaa ne ylös

Metallin vääntöä

Tänään tehtiin projektiautoon laitojen reunat metallista. Metalli täytyi vaan leikata ja kääntää itse mutta kyllä se onnistu pienen miettimisen jälkeen.

Tehtiin tosiaan pahvista malli ja sen avulla sitten väänneltiin

Vähän merkkejä taittamisen avuks

Sellanen. Sitten vielä paikallaan ni näette miten se siihen sopii

Sähkötekniikkaa

Tänään opittiin mittaan virtaa, resistanssia ja jännitettä.

Tässä mitataan jännitettä.

Tässä mitataan resistanssia.

Sitten opettelimme myös pihtimittarin käyttöä ja relekytkennän ja rinnan kytkennän.

Jarruputken vaihtoa

Vaihdettiin Toyotaan jarruputki.

Tuossa on se laite millä tehtiin oikeenlaiset päät putkiin..

Uusi ja vanha putki. Huomaako eroo? Paitsi et jouduttiin kyllä paljon vääntään ja kääntään tuota uutta että saatiin siitä oikeenmallinen. Tuossa myös kuvaa siitä vääntökoneesta ja sen käytöstä

Tässä sitä sit vähä aseteltiin paikoilleen ja kokeiltiin et meneekö se siihen hyvin

Lopuks asennettiin mäntä siihen kiinni ja sitten ilmattiin jarrut että otettiin kaikki ilmat pois. Kuvia ei siitä prosessista muistettu ottaa mutta kuvan otin sit siitä ilmauskoneesta

Hitsausta

Suojavälineet: maski ja hanskat.

Langansäätömittari, jolla mitataan, kuinka nopeasti lanka tulee hitsipyssyn päästä. Sillä myös säädetään virtaa.

Kaarijännitemittari. Nuo kaksi mittaria on samoissa lukemissa, eli jos langansäätömittari on 2, niin kaarijännitemittari on myös 2. 

Hitsataan kaksi levyä toisiinsa kiinni. Tässä näkyy myös, missä asennossa pyssyn pitäisi olla. 

Työn touhussa

Työn tulosta. Kuten huomaa, ollaan vielä aloittelijoita, että harjoittelua kaipaa vielä 

Renkaan paikkaus

Testattiin renkaan paikkausta. Tehtiin renkaaseen reikä ja otettiin raspi

Ja laitettiin siihen vulkanointiainetta

Ja tungettiin ne reiän sisälle ja rassattiin reikää vähän isommaksi.

Sitten otettiin karvamato ja laitettiin se asennustyökaluun kiinni

Ja tungettiin sitten se reikään. Kun se on tehty, reiän pitäisi näyttää tältä.

Sitten otetaan tavallinen mattopuukko ja ja vedetään ylimääränen mato pois.

Lopuks vaa katotaan ilmanpaineet ja ettei mikään vuoda veden avulla.

Renkaan tasapaino

Tutkittiin auton renkaan dynaamista ja staattista tasapainoa tällaisella laitteella

Tässä on sitten se oikea renkaan tasapainotuskone